Teollisuusperintö Suomessa
Suomen teollistuminen
Suomen teollistuminen oli monivaiheinen ja alueellisesti eriytynyt prosessi, joka muovasi maan talouden ja yhteiskunnan rakenteet. 1500-luvulla Suomi oli pääasiassa maatalousvaltainen alue, jossa teollinen toiminta oli rajallista. Ensimmäiset teollisuuden muodot, kuten rautaruukit ja myllyt, alkoivat kehittyä erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Tällöin syntyi myös varhaisteollisuuden muotoja, kuten lasitehtaita ja suolasiltoja.
1800-luvun alkupuolella, erityisesti Venäjän vallan aikana, alkoi tapahtua merkittävämpiä muutoksia. Suomi sai omat tullialueet ja verotusoikeudet, mikä mahdollisti teollisuuden kasvun ja monipuolistumisen. Tällöin syntyi muun muassa tekstiili-, puu- ja metalliteollisuutta. Teollistuminen oli kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja suurin osa väestöstä oli edelleen maataloudessa.
1900-luvun alussa teollisuus alkoi kasvaa nopeammin. Erityisesti 1920–1930-luvuilla syntyi uusia teollisuusaloja, kuten kemianteollisuus ja elektroniikka. Toisen maailmansodan jälkeen, erityisesti 1950–1970-luvuilla, teollistuminen kiihtyi merkittävästi. Suomi siirtyi osaksi kansainvälistä taloutta, ja suurteollisuus, kuten paperi- ja metsäteollisuus, otti keskeisen roolin. Samalla kaupungistuminen ja työväestön siirtyminen maaseudulta teollisuusalueille kiihtyivät.
Teollistumisen myötä syntyi myös uusia yhteiskunnallisia haasteita, kuten työväenluokan asema, ympäristökysymykset ja alueellinen eriarvoisuus. Näihin haasteisiin pyrittiin vastaamaan muun muassa työmarkkinapolitiikalla ja aluekehitysohjelmilla. Teollistumisen prosessi oli monivaiheinen ja alueellisesti eriytynyt, mutta se loi perustan Suomen nykyiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.
Teollisuusperintöreittihanke
Teollisuusperintöreitti oli Teollisuusperintöseuran vuonna 2023 aloittama Euroopan kulttuurireittien verkoston laajentamiseen liittyvä matkailureittihanke, jota rahoitti Museovirasto Euroopan Kulttuurireittien kehittämiseen suunnatulla apurahalla. Hankkeen rahoitus päättyi kesäkuussa 2025. Hankkeen tavoitteena oli liittää mahdollisimman monta Suomen teollisuusperintökohdetta olemassa olevaan European Route of Industrial Heritage (ERIH) -reittiin, luoda kansallinen verkosto suomalaisten teollisuusperintökohteiden yhteistyön sekä markkinoinnin vahvistamiseen ja auttaa kohteita luomaan myös paikallisia pienempiä reittiverkostoja (ERIH Regional Routes). Hanke aloitettiin 17 hankekumppanikohteen kanssa marraskuussa 2023 ja hankkeeseen oli saatu mukaan 30 kohdetta rahoituskauden päättyessä kesäkuussa 2025. Hankkeen aikana valmistui kolme ERIH alueellista reittiä: Länsi-Rannikko, Kymenlaakso ja Lounais-Suomi ja prosessin aikana yhteensä neljä suomalaista kohdetta haki ERIH ankkuripisteen asemaa.
Teollisuusperintöreitti jatkoi toimintaansa rahoituskauden päätyttyä itsenäisesti operoiden reittijäseniltä kerättävien jäsenmaksujen sekä sponsoritulojen turvin. Reitin toiminta on keskittynyt reittikohteiden matkailumarkkinointiin ja tunnettavuuden edistämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla.