Kohokohdat

Historia

Valvillan tehdasmuseo on perustettu vuonna 1981 Yhdistyneiden Villatehtaiden entiseen palokalustorakennukseen. Hyvinkään villatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin Ossian Donner (1866–1957) perusti Hyvinkäälle ensimmäisen villatehtaan. Se sijaitsi nykyisen Kauppalankadun varrella, jossa se ei kuitenkaan menestynyt. Vuonna 1895 Donner päätti rakennuttaa uuden ja suuremman tehdasrakennuksen sen nykyiselle paikalle. Alun vaikeuksien jälkeen tehtaasta kasvoi Hyvinkään suurin työnantaja ja ajan saatossa Pohjoismaiden suurin villatehdas. Ensimmäinen tehdasrakennus oli karstalankakehräämö, mutta pian yrityksen alettua menestyä alueelle rakennettiin myös konttori, voimalaitos, parsimo ja miesten kankaiden kutomo.

Vuonna 1900 tehtaalla syttyi tulipalo, jonka jälkeen sinne rakennettiin sprinklerijärjestelmä ja vesitorni. Villatehtaan perustettiin myös oma palokunta. Palokalustorakennus, jossa museo sijaitsee, valmistui 1920-luvulla.

Toimelias Ossian Donner oli perustanut veljiensä kanssa Helsinkiin kampalankakehräämön ja naisten kankaiden kutomon. Vuonna 1903 nämä yhdistettiin Hyvinkään tehtaiden kanssa. Karstalankakehräämöä vastapäätä rakennettiin kampalankakehräämö ja varasto, jolloin tehdas sai nykyisen ulkoasunsa. 1920-luvun alussa tehtaalle valmistuivat uusi voimalaitos ja värjäämö. Uuden voimalaitoksen myötä hiiltä ei tarvinnut enää kuljettaa sisäpihan läpi ja piha-alueelle tehtiin puistosuunnitelma, jolloin piha-alueesta tuli viihtyisämpi. Käsityölangan valmistus aloitettiin vuonna 1924. Villayhtymän menestystuotteita olivat etenkin Rondo-käsityölanka ja neuleet, joiden ohjeita julkaistiin Ahkeraliisa-lehdessä. 

Yhdistyneiden Villatehtaiden kulta-aikana pidetään usein 1930-lukua, jolloin tehtailla panostettiin vahvasti kehitykseen, hankittiin mm. silkkikutomakoneita ja otettiin käyttöön filmipaino. Tekniikassa, joka tunnetaan nykyään seri- tai silkkipainon nimellä, väri painetaan kankaalle sapluunaa hyödyntäen. Uusi painosali rakennettiin karstalankakehräämön yläkertaan, jonne sijoitettiin kuusi 30 metriä pitkää filmipainopöytää. Siellä painettiin myös Aino Aallon suunnittelemia kankaita Artekille. Painamon johdossa työskenteli muutaman vuoden myös Kaj Franck. Yhdistyneiden Villatehtaiden osuus koko maan villakangas­tuotannosta oli vuonna 1930 24%. Toiseen maailmansotaan mennessä Hyvinkään villatehtaasta kasvoi Suomen suurin ja monipuolisin villatehdas ja jopa 1 600 henkilöä työllistänyt kaupungin suurin teollisuustyönantaja.

Vuonna 1959 muodostettiin Villayhtymä Oy, johon kuuluivat Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n ja Hyvinkäällä sijainneen Helsingin Verkatehdas (Heves) Oy:n lisäksi Hämeenlinnan Verkatehdas Oy, Västra Nylands Ylle Ab Tammisaaressa, Klingendahl Oy, Turun Verka Oy sekä Orimattilan Villatehdas. Villayhtymän Hyvinkään tehtailla työskenteli tuolloin 1700 henkeä. 

Villayhtymä meni vuonna 1969 konkurssiin ja sen jälkeen perustettiin Hyvilla Oy. Hyvillan aikana Hyvinkäällä sijaitsi kaksi yhtiön päätuotantolaitosta kehräämöineen, kutomoineen, trikoo- ja matto-osastoineen, sekä pääkonttori. Turussa ja Tampereella sijaitsivat kampalankakehräämöt ja Tampereella lisäksi värjäämö. Tunnettuja Villayhtymän ja Hyvillan tuotteita 1960–70-luvuilla olivat Manestra-kokolattiamatot, jotka valmistettiin Heveksen tehtaalla. Muita tärkeitä tuotteita olivat Dralon Borealis -verhosarja, matkahuovat, sekä lycraa sisältävä Elasta-kangas. Puolet Suomen valmisvaateteollisuuden käyttämistä pukukankaista oli Hyvillan tuotantoa ja miesten pukukankaita myytiin muun muassa Turolle.

Kansainvälisen kilpailun kiristyessä menestystä yritettiin parantaa tytäryhtiöiden avulla, joihin kuuluivat mm. pesula Vitivalko Oy ja Teksoglass Oy, joka valmisti lasikuitukankaan lisäksi mm. suksia ja veneitä. Tehtaalla oli kuitenkin jatkuvia kannattavuusongelmia, joten 1978 muodostettiin valtionyhtiö Valvilla Oy. Valvillan perustamisen myötä tehtaan pääkonttori ja kangastuotanto keskitettiin Turkuun. Hyvinkäällä Heveksen tehdas suljettiin, trikookankaiden sekä mattojen tuotannosta luovuttiin, ja toiminta keskitettiin vuodesta 1982 eteenpäin villatehtaan alueelle. Tuolloin Valvillan Hyvinkään tehtaalla oli noin 500 työtekijää. Kolme vuotta myöhemmin luovuttiin myös käsityölankojen, kuten Rondon valmistuksesta. Vuonna 1991 tehtaan tuotanto ajettiin lopullisesti alas. Valvilla Oy lahjoitti tehdasmuseon mittavine valokuva-, kangasmallikirja- ja teollisuusarkistoineen Hyvinkään kaupungille. Lähes sata vuotta Hyvinkäällä vaikuttanut villatehdas ei kuitenkaan hiljentynyt pysyvästi, sillä pian rakennukset heräsivät yksi kerrallaan henkiin uusien toimijoiden siirtäessään toimintaansa vanhoihin tehdassaleihin.