Kohokohdat

Historia

Nimellä W. Rosenlew & Co. perustettu kauppahuone aloitti Porissa vuonna 1853, vain vuosi kaupungin pahoin tuhonneen palon jälkeen. Yrityksen perustivat Fredrik Wilhelm Rosenlew (1831–1892) yhdessä kauppias Johan Gustaf Holmbergin kanssa. Rosenlew-yhtiö kasvoi 1850-luvun puukauppaan, vähittäiskauppaan ja laivanvarustukseen keskittyvästä kauppayhtiöstä sahateollisuuden kautta yhdeksi Suomen suurimmaksi ja tunnetuimmaksi teolliseksi monialayhtiöksi.  

Sahateollisuuden ympärille syntyi 1920-luvulla puunjalostusta ja pakkausteollisuutta. Tätä kokonaisuutta täydensi mm. laivoja, maatalouskoneita ja kotitalouskoneita valmistanut konepaja. Raskaampien valimo-, tehdas- ja uittotöiden lisäksi Rosenlewilla oli myös muita aloja, jotka mahdollistivat naisten pääsyn töihin. Esimerkiksi säkki- ja pussitehtaalla sekä hiivatehtaalla enemmistö työntekijöistä oli naisia.  

Yhtiöllä oli vahvat siteet maailmanlaajuisesti niin viennin kuin asiantuntemuksenkin osalta, joita se pystyi hyödyntämään uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämisessä, joita muuttuva yhteiskunta alati tarvitsi. Yhtiö oli esimerkiksi yksi ensimmäisistä suomalaisista teollisuuslaitoksista, joka otti käyttöön sähköenergian voimanlähteenä. Yhtiö myös yhdisti eri toimintoja tehokkaasti toisiaan tukevaksi monialaiseksi kokonaisuudeksi, josta esimerkkinä saha-paperi-pakkaus-tuotantoketju.  

Rosenlewin vaikutus näkyi selvimmin tavallisten ihmisten arjessa, jossa monet uudet tuotteet ja teknologiat mullistivat taloudenhoidon ja työnteon. Lämpöä tuottivat Porin Matti -lämmitysuunit, ruokaa laitettiin Kotiliesi-puuhellojen äärellä, vaatteet silisivät Rosenlewin silitysraudoilla ja ruoka pysyi tuoreena jääkaapeissa ja pakastimissa. Viljaa puolestaan puitiin Rosenlewin puimakoneilla ja myöhemmin leikkuupuimureilla.  

Porin kaupunki kasvoi Rosenlewin mukana yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista teollisuuskaupungeista. Huomattava osa kaupunkilaisista työskenteli Rosenlewin palveluksessa, ja tehdasyhteisöistä muotoutui tiiviitä, omaleimaisia yhteisöitä, joiden vaikutus ulottui kokonaisvaltaisesti elämään myös työpaikan ulkopuolella. Rosenlew oli myös paikallisesti vahva kulttuurinen vaikuttaja, joka järjesti työntekijöilleen esimerkiksi musiikki- ja urheilutoimintaa.   

Rosenlew-museo on alun perin tehdasmuseo, joka keskittyi varhaisvaiheessaan yksinomaan Rosenlew-yhtiön perintöön. Museon juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Rosenlewin paperitehtaan konttorin työntekijä Olavi Koskinen (1921 – 2012) valtuutettiin keräämään yhtiön historiaan liittyvää aineistoa. Koskinen omistautui asialle ja keräsi mittavan kokoelman. Hän sai myöhemmin arvonimen kotiseutuneuvos, sekä 2007 museon kokoamisesta Suomen Teollisuusperintöseuran kunniamaininnan.   

Kokoelmaa säilytettiin aluksi hajallaan eri paikoissa, mutta 1980-luvulla sille löytyi pysyvämpi paikka vanhasta kruununmakasiinista. Viljavarasto oli käypä paikka yhtiön museolle, sillä se sijaitsi tehdasalueen kupeessa. Vaikka rakennus oli museon sinne tullessa vielä lämmittämätön, saatiin esineet, arkistoaineisto ja valokuvat suojaan sekä Rosenlew-yhtiön tehdasmuseon näyttely avatuksi vuonna 1984. Museon kävijöinä oli alkuvaiheessa lähes yksinomaan tehtaan omia vierasryhmiä ja yhtiön työntekijöitä.  Museo ehti toimia yhtiön museona muutaman vuoden, kunnes vuosi 1987 toi muutoksen. Rauma-Repola osti Rosenlew-yhtiön osakekannan, ja vähitellen sukuyhtiön eri tehtaat hajaantuivat eri omistajien haltuun.   

Vuonna 2003 museo kokoelmineen siirtyi silloiselta omistajaltaan UPM-Kymmeneltä yhden euron nimellisellä kauppahinnalla Porin kaupungin omistukseen ja Satakunnan Museon museoammattilaisten hoitoon. Rakennus kunnostettiin perusteellisesti ja avattiin uudelleen vuonna 2006.    

Rosenlew-museon rakennus, 1860-luvulla rakennettu kruununviljamakasiini on lääninarkkitehti G. T. Chiewitzin suunnittelema. Tuotteliaan ja tunnetun arkkitehdin kädenjälki näkyy Porin lisäksi monen muunkin suomalaisen kaupungin asemakaavassa ja rakennuksissa. Rosenlew-yhtiön omistukseen rakennus oli siirtynyt 1930-luvulla, jonka jälkeen se toimi paperitehtaan varastona sekä yhtiön kuljetuspalvelun autotallina. Rakennuksen uumenissa sijaitsee myös yksi Porin vankimmista väestönsuojista, joka valmistui toisen maailmansodan aikana vuonna 1941.  

Porin kaupungin museopalveluiden yhtenä museokohteena Rosenlew-museo on nykyään avoinna ympäri vuoden. Asiakaskunta koostuu laajasta joukosta teollisuusperinnöstä kiinnostuneita, ja nykyisissä näyttelyissä huomioidaan monenlaisten kävijäryhmien näkökulmia. Vaihtuvat näyttelyt keskittyvät erilaisiin tekniikkaan ja teollisuuteen liittyviin aiheisiin. Yleisö- ja kokoelmatyössä ollaan laajentamassa näkökulmaa seudun teollisuusperintöön laajemmin kuin pelkästään yhden yhtiön museona.