Sunila
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat 1930-luvun jälkipuoliskolla Sunilan asemakaavan ja rakennukset Sunilan uuden sulfaattiselluloosatehtaan työntekijöille Kotkaan, mäntykankaiseen maastoon ja meren äärelle. Myös tehdas kuuluu Aaltojen suunnittelemaan kokonaisuuteen, vaikka sen teknisestä suunnittelusta vastasivatkin suurelta osin ensimmäinen tehtaanjohtaja Lauri Kanto ja tekninen johtaja Aulis Kairamo. Ensimmäisenä kokonaisuudesta valmistui tehtaanjohtajan talo Kantola helmikuussa 1937 ja tehdas käynnisti tuotantonsa kesällä 1938. Työntekijöille rivi- ja kerrostalot valmistuivat vuosien 1937 ja 1939 välillä, ja asuinaluetta laajennettiin vielä 40- ja 50-luvuilla. Sunilasta tuli rakennusmäärältään Aallon laajin toteutunut työ.
Sunilan tehtaan toiminta sulfaattiselluloosatehtaana päättyi vuonna 2023. Tehdaskokonaisuus on kuitenkin löytänyt uuden omistajan ja tehdasalueelle on suunnitteilla uutta teollista toimintaa. Tänä päivänä ihmiset asuvat ja elävät tavallista arkeaan Sunilan asuinalueella.
Sunilan alueella voi vierailla ympäri vuoden itsenäisesti, ulkoapäin arkkitehtuuriin ja luontoon tutustuen, alueen asukkaat huomioiden. Erillisiä vierailukohteita Sunilassa ovat tehtaanjohtajan talo Kantola ja kaupunginosayhdistys Pro Sunilan ylläpitämä vierailukeskus Mankeli, joka aukeaa kesällä 2025. Myös opastettuja kierroksia on saatavilla ja alueella on myös useita laadukkaita, Aaltoa kunnioittavia Airbnb-asuntoja majoittumiseen. Loppukesästä asukasyhdistys Pro Sunila järjestää suositun Aalto-kotien viikonlopun, jolloin useat sunilalaiset avaavat asuntonsa kävijöille viikonlopun ajaksi. Kesäkaudella Kantola on avoinna kävijöille vaihtuvin taidenäyttelyin. Kaikki palvelut ovat
saatavilla ympärivuotisesti ennakkoon varaten, ja Kantolaan voi tilata myös ravintolapalveluita ryhmille. Kesän ja sesonkien aukioloajat ilmoitetaan aina vuosittain.

ERIH Member
Kymenlaakson Teollisuusperintöreitti
Sunila
48900 Kotka




Kohokohdat




Historia
Ennen nykyistä Sunilan sulfaattisellutehdasta Sunilassa oli saha, jonka alkuhistoria ylettyy 1870-luvun voimakkaaseen teollistumisen aikakauteen. 1920-luvulla sahan toiminta kävi kannattamattomaksi, mutta alueena Sunila kiinnosti teollisuusyrityksiä, sillä Sunilan vieressä Kymijoki laskee mereen ja Kotkan satama oli lähellä. Näin vuonna 1928 päädyttiin perustamaan Sunila Osakeyhtiö, jota perustamassa olivat useat suuret suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt. Sunilasta oli syntymässä merkittävä kansallinen yhteenliittymä, jollaista ei ollut ennen Suomessa nähty.
1930-luvun nousukauden alkaessa Hallan tehtaan teknillinen johtaja diplomi-insinööri Lauri Kanto palkattiin suunnittelemaan rakentuvan sulfaattisellutehtaan tekniset ominaisuudet sekä kustannus- ja kannattavuuslaskelmat. Tehtaan paikaksi valikoitui Pyötisen saari Sunilan alueen eteläkärjessä ja rakentaminen päätettiin aloittaa nopealla aikataululla. Sunilan osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ahlströmin pääjohtaja Harry Gullichsen ja Sunilan toimitusjohtajaksi Lauri Kanto. Harry Gullichsenin rooli Sunilan johtokunnassa edesauttoi siinä, että hänen
suosituksestaan Sunilan asuinaluetta ja tehdasta valittiin suunnittelemaan arkkitehti Alvar Aallon toimisto. Aalto kävi ensimmäisen kerran Sunilassa kesällä 1936 ja aloitti suunnittelun nopealla aikataululla, Lauri Kannon teknistä näkemystä kuunnellen. Ensimmäisenä Aalto suunnitteli Sunilan asemakaavan ja ne asuinrakennukset, jotka tulivat sijoittumaan lähimmäksi tehdasta, mukaan lukien tehtaanjohtajan talon Kantolan, sekä insinöörien ja työnjohtajien talot. Nämä, ja ensimmäiset työväen kerrostalot valmistuivat vuoden 1937 aikana ja myös tehtaan rakennustyöt pääsivät käyntiin kesällä 1937.
Arkkitehti Aalto ja tehtaanjohtaja Kanto jakoivat yhteneväisen ajatuksen siitä, että Sunilassa tulisi toteuttaa siihen aikaan uudenlaista, korkeampaa asumisen tasoa ja turvata kaikille sen asukkaille laadukas sosiaalinen ympäristö, työväestö mukaan lukien. Näin ollen Sunilan kaikkiin asuntoihin johdettiin esimerkiksi lämmin vesi ja niihin rakennettiin sisävessat. Alueelle suunniteltiin ja rakennettiin myös erilaisia rakennuksia yhteiskäyttöön, kuten sauna- ja pesularakennus, postirakennus ja linja-autopysäkki ja lämpökeskukset.
Sunilan työntekijät ja alueen asukkaat olivat hyvin ylpeitä alueesta ja tehtaasta, ja Sunilasta tuli teollistuvan ja modernisoituvan Suomen ikoni; sitä esiteltiin suunnitelmana vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä ja toteutusta vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa, joihin Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat Suomen osastot. Tehdas myös tarjosi yhdyskunnalle monet välttämättömät palvelut ja kannusti yhteisölliseen toimintaan tukemalla erilaisia urheilu-, harrastus- ja järjestötoimintaa. Myös palkat tehtaalla olivat keskimääräistä parempia.
Sotien aika ja niitä seurannut pula-aika johtivat kuitenkin siihen, että vasta 1940–1950-lukujen taitteessa Sunilan tehtaan tuotanto pääsi lähelle sille asetettua tavoitetta, ja alkoi kasvun kausi. Ensimmäisenä Sunilaan rakennettiin lisää asuintilaa ja sen jälkeen lähdettiin suunnittelemaan tehtaan teknisiä uudistuksia ja laajentamista. Myös Sunilan uusi Kansakoulu valmistui vuonna 1950, joka ei tosin ollut Aaltojen suunnittelema. 1950-luvun puolivälissä Sunilan tehdasyhdyskunta saavutti huippunsa ja alueella asuin noin 1700 ihmistä.
1970- ja 1980-luvuilla tehtaaseen ja työhön integroitu Sunilan yhdyskunta alkoi hiljalleen purkautumaan, kun tehdas möi asuintaloja pois ja niistä perustettiin yksityisiä asunto-osakeyhtiöitä. Teollisuuden kehittyessä myös tehtaan työntekijöiden määrä väheni, vaikka tuotanto kasvoikin. Tehtaan viimeisiin toimintavuosiin tultaessa ei Sunilan asuinalueella asunut enää sen enempää tehtaan työntekijöitä, kuin missään muussakaan kaupunginosassa Kotkassa. Asunnot ovat nykymittapuussa pieniä perheasunnoiksi, mutta niistä on kasvavaa kiinnostusta esimerkiksi vapaa-ajan asumiseen ja majoitustoimintaan perinteisen asumisen ohella.
Linkit
Tutustu Sunilaan lisää!
http://www.visitsunila.fi
http://www.aaltohomes.fi
http://www.sunilakantola.fi
http://www.alvaraaltosunila.fi
https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/sunilan-selluloosatehdas-ja-asuinalue/
Tutustu Alvar Aalto Kulttuuriperintöreittiin: https://visit.alvaraalto.fi/fi/kohteet/sunila/
Lue lisää alueellisesta reitistä:
Kurkkaa Kymenlaakson Teollisuusperintöreitti: https://teollisuusperintoreitti.fi/en/kymenlaakso/
Tutki Sunilan lähialuetta ja koko maakuntaa pyöräillen:
Vanhan Viipurintien pyöräilyreitti: https://www.visitkotkahamina.fi/kohteet/porvoo-stromfors-vanhan-viipurintien-historiareitti/
Kymenlaakson pyöräilyreitti: https://www.visitkotkahamina.fi/en/places/unforgettable-kymijoki-river-valley-cycling-route/
Sunila European Route of Industrial Heritage -sivulla:
ERIH:n sivuilla: https://www.erih.net/i-want-to-go-there/site/sunila-pulpmill-and-residential-area
Tutustu myös muihin paperinvalmistuksen teollisuusperintökohteisiin ERIH:ssä: https://www.erih.net/i-want-to-go-there/themeroute/paper












