Serlachius

Serlachiuksen tarina Mäntässä sai alkunsa vuonna 1868, kun Gustaf Adolf Serlachius hankki palstan Mäntänkosken läntiseltä rannalta vesiosuuksineen. Hän rakennutti kosken partaalle puuhiomon, joka valmistui maaliskuussa 1869. Suomalaisen metsäteollisuuden suurmies antoi alun yhtiölle, joka vei paperituotteillaan Mäntän maailmankartalle.

Nykyään G. A. Serlachius Oy:n 1934 valmistuneessa pääkonttorissa ja tehtaan toisen polven johtajan Gösta Serlachiuksen kodissa Joenniemen kartanossa toimii Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä taidekohde Serlachius. Serlachiuksella voit kokea puhuttelevia hetkiä kansallisten taideaarteiden äärellä, upeaa arkkitehtuuria sekä elämyksiä järviluonnon keskellä.

Joenniemen kartano on esitellyt Serlachiuksen taidekokoelmaa vuodesta 1945 ja vuonna 2000 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti entisen pääkonttorirakennuksen Metsä-Serlalta. Taidesäätiön silloinen puheenjohtaja, Gustaf Serlachius halusi varmistaa pääkonttorirakennuksen arvokkaan käytön. Rakennuksesta päätettiin tehdä kulttuurihistoriallinen museo esittelemään suomalaisen teollisuuden ja siitä eläneen paikkakunnan historiaa. Serlachiuksen pääkonttori avattiin G.A. Serlachius -museona yleisölle mittavan peruskorjauksen jälkeen vuonna 2003.

Serlachius Pääkonttori kertoo Serlachiuksen taidekokoelman ja Mäntän tehdasyhteisön tarinan. Mäntän keskustassa sijaitsevassa paperiyhtiön entisessä pääkonttorissa on tilat myös vaihtuville näyttelyille, kahvilapiste ja museokauppa.

Serlachius Kartanolla sijaitsevat laajat näyttelyiden tilat, veistospuisto, Ravintola Gösta, kesäkahvila Autereentupa, museokauppa ja taidesauna.

Serlachius on avoinna ympäri vuoden, molempiin kohteisiin pääsee samalla pääsylipulla ja opastettuja kierroksia molempiin kohteisiin on saatavilla tilauksesta.

Monet merkittävät arkkitehdit kuten Valter ja Ivar Thomé, W. G. Palmqvist, Jarl Eklund sekä Jungin veljekset jättivät kädenjälkensä Mäntän maisemaan. Osa paperitehtaan rakennuksista on sulautunut uusiin rakennuksiin, purettu kokonaan tai osittain, mutta teollinen maisema hallitsee edelleen vahvasti Mäntän kaupunkikuvaa.

Kotisivut

Yhteystiedot

ERIH Member

Serlachius Kartano
Joenniementie 47
35800 Mänttä

Serlachius Pääkonttori
R. Erik Serlachiuksen katu 2
35800 Mänttä

Kohokohdat

Serlachius on taidekohde Mäntän kulttuurimaisemassa.

G.A. Serlachius Oy:n pääkonttori
toimii museona.

Historia

Serlachiukset johtivat Mäntän paperiteollisuutta yli sadan vuoden ajan, neljässä sukupolvessa. Mäntän tehtaiden ensimmäinen patruuna, kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius (1830–1901) oli yksi Suomen paperiteollisuuden uranuurtajista ja avasi väyliä metsäteollisuuden myöhemmälle menestykselle.

Kolmen vuosikymmenen aikana G. A. Serlachius sai sitkeällä työllä ja uhkarohkeilla valinnoilla perustettua kaksi puuhiomoa, kaksi höyrysahaa, paperitehtaan, pahvinjalostustehtaan ja pussitehtaan. Puuhiomon toiminnan alku oli täynnä käytännöllisiä ja taloudellisia vaikeuksia. Maanteitä Mänttään ei ollut, joten aluksi ainoa reitti saada tuotteita markkinoille oli vesiteitse. Puuhiomossa valmistettiin massa-arkkeja, joita kuivatettiin aluksi alkeellisissa olosuhteissa. Valmiit massa-arkit kuljetettiin Pietariin jatkojalostettavaksi. Tehdasalueen kaikki puiset tuotantorakennukset paloivat vuonna 1890, vain edellisvuonna valmistunut uusi puuhiomo säästyi.

Liikemiespiirit pitivät yleisesti Serlachiusta hankalana ja uhkarohkeana yhteistyökumppanina, mutta mänttäläisten parissa hän sai arvostusta. Intohimoisena fennomaanina tunnettu G. A. Serlachius sai lobatuksi kyläänsä maantien ja rautatien. Patruuna myös rakensi työläisilleen asuntoja, koulun, kaupan, sairaalan ja muita palveluja.

G. A. Serlachiuksen kuoleman jälkeen tehtaan johtoon astui hänen veljenpoikansa Gösta. Gösta Serlachius (1876–1942) oli Suomen vaikutusvaltaisimpia teollisuusmiehiä sotien välisenä aikana, ja hän pyrki nostamaan määrätietoisesti G.A. Serlachius Oy:n suuryritykseksi ja kansainväliseen menestykseen. Gösta Serlachius tunnettiin riskejä kaihtamattomana liikemiehenä, mutta myös merkittävänä taiteen ystävänä, tukijana ja keräilijänä.

Hänen aikanaan myös Mäntän teollinen maisema uudistui ja laajeni. Koneellistumisen myötä rakennettiin yhä suurempia punatiilisiä konehalleja. Sulfiittisellutehdasta, spriitehdasta, valkaisimoa ja uutta pääkonttoria rakennettiin yhtiön käyntikortiksi. Gösta Serlachius palkkasi parhaita suomalaisia arkkitehtejä rakennusten suunnittelijoiksi. Tehdas on rakentunut vähitellen paperinvalmistusprosessin vaatimusten mukaiseksi. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1900-luvun alusta, mutta aikojen kuluessa tehdas on laajentunut, valmistettavat tuotteet ovat vaihtuneet ja vanhoja rakennuksia on purettu uusien tieltä.

Yhtiö rakennutti tehdasrakennusten lisäksi myös muita Mäntän maiseman merkittäviä rakennuksia. Valter ja Ivar Thomén alun perin suunnittelema ja W. G. Palmqvistin viimeistelemä Mäntän klubi valmistui yhtiön juhlatilaksi 1920, ja vuonna 1928 yhtiö rakennutti ja lahjoitti Mäntän seurakunnalle kirkon.

Gösta Serlachiuksen kuoltua 1942 tehtaan johtoon astui hänen vanhin poikansa Ralph Erik Serlachius (1901–1980). Konserniksi kasvanut G. A. Serlachius Oy nousi R. Erik Serlachiuksen johdolla Suomen viiden suurimman metsäteollisuusyrityksen joukkoon.
G. A. Serlachius Oy fuusioitiin Metsäliiton Teollisuus Oy:n kanssa Metsä-Serla Oy:ksi 1986 ja tehtaan johtajana toiminut R. Erik Serlachiuksen poika, Gustaf Serlachius (1935–2009) siirtyi Metsä-Serlan hallituksen puheenjohtajaksi. Hiljalleen kuitenkin Serlachiusten suku jättäytyi pois paperitehtaan aktiivisesta johdosta. Metsä Tissuen Mäntän tehdas valmistaa edelleen pehmo- ja tiivispaperia.