Taalintehtaan Ruukkimuseo

Taalintehdas on historiallinen ruukkikylä luonnon keskellä. Taalintehtaasta on tullut matkailijoiden suosima käyntikohde, sillä viehättävät puutalot, hieno vierasvenesatama, hotelli, ravintolat ja muut kylän palvelut houkuttelevat kävijöitä alueelle.

Taalintehtaan aktiivista ruukkikylää ympäröivät meri, järvet ja metsät. Taalintehtaalla kannattaa ehdottomasti tutustua merkittyihin polkuihin, jotka kulkevat luonnossa järvien lomassa, metsän siimeksissä ja käkkyrämäntyisten kallioiden laella. Senatsbergetin huipulle asti kiipeävä saa nauttia upeista Saaristomeren maisemista. Taalintehtaan kylässä kiemurtelee Ruukinkävely, joka tutustuttaa kylän mielenkiintoiseen historiaan ja nykypäivään.

Taalintehtaalla järjestetään paljon tapahtumia, joista suurimmat ovat Baltic Jazz, festivaali Norpas, September Open sekä joulumyyjäiset. Torimyyntiä on ympäri vuoden keskiviikkoisin kello 9–13 ja kesäaikaan torimarkkinat houkuttelevat paikalle kymmenittäin myyjiä ja moninkertaisesti kävijöitä. Tori toimiikin tärkeänä kokoontumispaikkana sekä kyläläisille että kesäasukkaille.

Kotisivut

Yhteystiedot

ERIH Member
Lounais-Suomen Teollisuusperintöreitti

Taalintehtaan Ruukkimuseo
Tullimäentie 7
25900 Taalintehdas

Kohokohdat

Historia

Taalintehdas on alun perin perustettu 1686 ja se kuuluu Suomeen vanhimpiin rautaruukkeihin.

Taalintehtaan ruukin perusti Daniel Faxell, sittemmin aateloituu Cronmarckiksi. Syy ruukin rakentamiseen oli sijainti hyvän syvän satamapaikan lähellä. Lisäksi löytyi riittävästi metsää ja tyydyttävästi vesivoimaa.

Nimi Dalsbruk eli Taalintehdas esiintyy ensimmäisen kertaa aikakirjoissa 1704. Vuonna 1724 kauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan ruukin ja korjautti rappeutuneen masuunin. Taalintehtaan vesivoima oli heikko, joten hän rakennutti jalostuslaitoksen, kankivasaran, Björkbodan järvelle. Siellä Taalintehtaan takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Hisingin kuoleman jälkeen tehtaan sai itselleen Petersenin suku, joka omisti sen kolmessa polvessa, viimeisenä Wolter af Petersén. Hänen Charlotte-rouvansa (o.s. Hästesko) eli Svarta Damen kummittelee paikkakunnalla edelleen.

Carl August Ramsay, joka oli naimisissa Wolterin tyttären kanssa, otti Taalintehtaan haltuunsa 1834. Carl August oli uudistushenkinen ja hänen aikanaan rakennettiin ensimmäiset hiiliuunit Taalintehtaalle 1836. Carl August Ramsay kuollessa ruukki jaettiin kahtia, Wolter Ramsay peri Taalintehtaan ja hänen veljensä Björkbodan.

Wolter Ramsayn piti rakentaa omat jalostuslaitokset ja hän perusti valssilaitoksen Skeppsholmenin saarelle Taalintehtaan edustalle. Saaresta kehittyi sittemmin Valsverksholmen, kylän teollisuuden keskus. Valssilaitos aloitti toimintansa 1860. Käsityötyyppinen valmistus muuttui tuolloin teolliseksi toiminnaksi. Samalla lisääntyi työvoiman tarve ja Taalintehtaalle alkoi suuntautua muuttoliike, joka jatkui pitkälle 1880-luvulle.

Tekniikka kehittyi koko ajan. Suomen ensimmäinen Siemens-Martin-uuni rakennettiin Taalintehtaalle 1879. Uunin toiminnan loppuessa 1978 se oli Suomen viimeinen.

1870–1880-luvulla rakennettiin paikallisrautatie, joka yhdisti tehtaan laitokset toisiinsa ja lastauspaikkoihin. Perustettiin myös kemian laboratorio ja tehdas sekä yhdyskunta saivat sähkövalaistuksen.

Oy Wärtsilä Ab osti tehtaan 1937–1938 ja sotien jälkeinen aika oli nousukautta vertaansa vailla. Tehtaan tuotanto meni pääasiassa Neuvostoliittoon sotakorvaustavarana.

Taalintehtaan rautatehdas työllisti 1970-luvun puolivälissä melkein 1200 ihmistä, sen jälkeen alkoi teräskriisi ja 1980-luvun alussa lopetettiin sekä teräslaitos että teräsvalimo. Suhdanteen vaihtelivat, mutta toiminta jatkui yhä pienenevällä työntekijämäärällä. Ja vuonna 2012 meni FN-Steel nimeä kantava valssilaitos konkurssiin ja näin päättyi teollisuus Taalintehtaalla.