Maailmanperintökohde Verlan Puuhiomo ja Pahvitehdas

UPM Verlan Tehdasmuseo

Verlankosken varrella sijaitseva vanha pahvitehdas on ainutlaatuinen nähtävyys. Tehdas on ollut kylän sydän 1870-luvulta lähtien, ensin toimivana tehtaana ja vuodesta 1972 tehdasmuseona. Tehdas koneineen kertoo, miten kuusesta valmistettiin puupahvia.

Aito ja idyllinen Verla on ainoa puunjalostusteollisuuden kohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Verlan ensimmäinen pieni puuhiomo aloitti toimintansa vuonna 1872, mutta tuhoutui pian tulipalossa (1874). Uusi puuhiomo ja pahvitehdas rakennettiin 1882. Nämä tehdasrakennukset olivat puisia ja kuivaamorakennus tuhoutui tulipalossa 1893. Tämän jälkeen tehdasrakennukset korvattiin runsaasti koristelluilla tiilirakenteilla. Verlan tehdasalueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Eduard Dippell. Puuhiomo ja pahvitehdas jatkoi toimintaansa 1800-luvun menetelmin aina vuoteen 1964 saakka, ja tehdas avasi ovensa uudelleen Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona vuonna 1972. Verla nimettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1996.

Kylä kasvoi tehtaan ympärille. Vain pieni osa tällaisista teollisuusyhteisöistä on säilynyt tähän päivään. Verla kertoo menneiden sukupolvien elämästä pienessä kyläyhteisössä, jossa tehdas piti huolta koko kylästä. Verlan tarinoihin sekä hiokkeen ja pahvin valmistuksen vaiheisiin voi tutustua Verlan tehdasmuseon opastetuilla kierroksilla.

Maailmanperintökohteen omistaa ja ylläpitää UPM.

Kotisivut

Yhteystiedot

ERIH Ankkuripiste
UNESCO Maailmanperintökohde
Kymenlaakson Teollisuusperintöreitti

UPM Verlan Tehdasmuseo
Verlantie 295
47850 Verla

Kohokohdat

Piknik Patruunan puistossa ja puutarhassa

Historia

Nuori suomalainen insinööri Hugo Neuman yhtiökumppaneineen perusti Verlaan pienen, vaatimattoman puuhiomon vuonna 1872. Hiomo kuitenkin paloi jo 1874. Verlan puuhiomo rakennettiin uudelleen ja siihen liitettiin pahvitehdas vuonna 1882. Tehdasrakennukset rakennettiin alun perin hirrestä, mutta pahvikuivaamon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1893 rakennettiin nykyinen punatiilinen kuivaushuone ja muutamaa vuotta myöhemmin myös puuhiomon ja pahvitehtaan seinät muurattiin tiilestä.

Tehtaan vanhat koneet auttavat ymmärtämään puuhiokkeen ja pahvin valmistuksen vaiheita ja kertovat myös siitä, miten menneet sukupolvet työskentelivät tehtaalla: Kuusipuu uitettiin Verlaan raaka-aineeksi, tukit sahattiin sirkkelillä puolen metrin pituisiksi pölleiksi ja kuorittiin. Kuoritut puut jauhettiin massaksi kolmella hiomakoneella. Hiokemassa ohjattiin kahdeksalle kokoojakoneelle, joissa siitä muotoutui 70 x 100 cm:n kokoisia puupahviarkkeja. Arkit ripustettiin tämän jälkeen muutamaksi päiväksi kuivaamoon. Kuivat arkit kiillotettiin. Jokainen yksittäinen arkki punnittiin käsin ja lajiteltiin painon mukaan. Lopuksi pahvit pakattiin 200 kg paaleiksi ja vietiin ympäri maailmaa.

Verlan tehtaan päätuotteena oli kuusipuusta valmistettu vaalea puupahvi, jota valmistettiin eri vahvuisina arkkeina. Sitä käytettiin erityyppisiin pakkauksiin, kuten tupakka-askeihin, makeislaatikoihin ja kenkälaatikoihin.

Pakkaustehtaiden lisäksi tärkeitä asiakkaita olivat myös kirjansitomot. Verlan tehdas toimitti kartonkia kaikkialle maailmaan: Venäjälle, Keski-Eurooppaan, Keski-Amerikkaan ja jopa Etelä-Amerikkaan.

Verla kertoo menneiden sukupolvien tarinan pienessä kyläyhteisössä, jossa tehdas piti huolta koko kylästä.