Haapakosken ruukki

Haapakosken Ruukki sai perustamisluvan vuonna 1842. Paikalle rakennettiin masuuni ja alettiin sulattamaan järvimalmista rautaa. Paikalle syntyi tellisuus kyläyhteisö. Raudanteko lopetettiin vuonna 1905 ja keskityttiin kokonaan valimotoimintaan. Valimo oli toiminna aina vuoteen 2011 asti.

Alueella on jäljellä masuuni, valimo, konepaja, patruunan pytinki, puusepänverstas, vuovikammari ym. rakennuksia.

Haapakosken Ruukki on avoinna vain ennakkovarauksella!

Kotisivut

Yhteystiedot

ERIH Member

Haapakosken ruukki
Haapakoskentie 506
77520 Haapakoski

Kohokohdat

Vanha tehdasalue sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä

Arjen työhistoria on hyvin nähtävissä, tunnelma on kuin työt olisivat päättyneet eilen

Karu raudantuoksuinen valimo ja konepaja laitteineen

Opastetut kierrokset vievät omaleimaiseen tunnelmaan ja tarinoiden äärelle

Historia

Vuonna 1841 kapteeni Johan Fredrik Molander anoi lupaa perustaa ruukin Haapakoskelle. Molanderin kumppanina ruukin perustamisessa toimi kamarineuvos Johan Reinhold Holmberg. Vuonna 1842 senaatti myönsi Keisari Nikolai ensimmäisen armollisella suostumuksella kapteeni Molanderille luvan ruukin perustamiselle. Vuonna 1843 ruukin kolmanneksi osakkaaksi tuli Johan Ernst August Boije.

Hieman myöhemmin kapteeni Molander jättäytyi pois ruukin toiminnasta. Holmbergin tehtyä vararikon, ruukki ja siihen kuuluvat maatilat myytiin Pietarilaiselle kauppiaalle, joka jo samana syksynä (1857) myi ruukin Pietarilaiselle liikemiehelle Nikolai Putiloville. Hän oli yksi Venäjän laajan rautatieverkoston kiskojen, vetureiden ja vaunujen päävalmistaja ja omisti Suomessa 1860- ja 1870- luvuilla Huutokosken, Haapakosken ja Oravin. Nämä Ruukit valmistivat raaka-ainetta Pietarissa sijaitsevien rauta- ja teräsvalimoiden tarpeisiin. Putilovin aikana 1870-luvulla ruukki tuotti sulaimia, joista valssattiin Putilovin Pietarin tehtailla ratakiskoja.

Ensimmäinen masuuni rikkoutui ja aiheutti suuren tulipalon elokuussa 1859. Tilalle rakennettiin harmaakivestä ranskalaistyyppinen masuuni, joita Suomessa on jäljellä vain kaksi.

Järviraudan tultua kannattamattomaksi Haapakoskella siirryttiin valimo- ja konepajatoimintaan. Turun ja Helsingin alla kulkee Haapakosken valimon viemäriputkia. Sota-aikana valmistettiin kranaatteja ja sotien jälkeen muun muassa koneita teollisuutta varten ja isoja venttiileitä.