Kohokohdat

Historia

Rajamäen Hiivatehtaan alue Nurmijärvellä on valtakunnallisesti merkittävä teollisuusympäristö, jossa suomalaisen käymisteollisuuden, alkoholinvalmistuksen ja myöhemmin myös bioteknologian historia kietoutuvat yhteen. Vuonna 1888 perustettu hiivatehdas loi perustan koko Rajamäen teolliselle yhdyskunnalle ja vaikutti ratkaisevasti alueen kehitykseen.

Tehtaan historia alkaa kivikautisen lähteen ääreltä. Rajamäellä, metsien ja veden muovaamassa maisemassa, kemisti Wilhelm Juslin löysi paikan, jossa poikkeuksellisen puhdas lähdevesi mahdollisti tasalaatuisen hiivan tuotannon. Hiivapulan ratkaisemiseksi perustettu tehdas ei ainoastaan käynnistänyt teollista tuotantoa, vaan synnytti myös kokonaisen yhdyskunnan, jonka ympärille rakentui asumista, palveluita ja infrastruktuuria. Rajamäki muuttui kylästä teolliseksi yhteisöksi, jonka rytmiä ohjasi tehtaan toiminta.

1900-luvun alussa Suomen valtio otti hiivatehtaat haltuunsa, ja kieltolain päättymisen jälkeen toiminta siirtyi Oy Alkoholiliike Ab:n tuotantoon. Hiiva-, alkoholi- ja etikkatuotanto muodostivat vahvan teollisen kokonaisuuden, joka teki Rajamäestä merkittävän osan Suomen elintarvike- ja alkoholiteollisuuden historiaa.

Sotavuodet jättivät alueeseen oman, dramaattisen kerroksensa. Talvi- ja jatkosodan aikana Rajamäki oli strategisesti tärkeä teollisuuskohde, ja hiivatehdas valmisti jopa puoli miljoonaa Molotovin cocktailia Suomen sotaväen käyttöön. Teollisuusalueen suojelemiseksi rakennettiin Rajamäen tykkitornit, jotka liittyvät alueen sotahistorialliseen maisemaan. Pommituksissa vanha tehdas vaurioitui, mutta itse hiivatehdas säilyi koskemattomana.

2000-luvulla alue on löytänyt uuden elämänsä. Teollinen tuotanto jatkuu edelleen Anoran tehtaalla, jossa valmistetaan muun muassa Koskenkorvaa. Samalla alueesta on kehittynyt elävä kulttuuri- ja yritysympäristö, jossa museo-, kahvila-, leipomo-, pienyrittäjä- ja taidetoiminta kohtaavat. Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi avaa alueen historian kerroksia yleisölle, ja punatiilinen tehdasarkkitehtuuri kertoo yhä tarinaa teollisuudesta ja muutoksesta.

Viime vuosikymmeninä aluetta on kehitetty teollisuusperinnön säilyttämisen ja uuden käytön näkökulmasta. Rajamäen tykkitornit on kunnostettu ja otettu osaksi alueen kulttuurista kokonaisuutta. Ne toimivat nykyään muistomerkkeinä sotavuosista ja osana vierailureittejä, vahvistaen alueen identiteettiä ja saavutettavuutta. Samalla vanhoja tehdasrakennuksia on vaiheittain restauroitu ja otettu uuteen käyttöön, mikä on mahdollistanut kulttuurin, matkailun ja yrittäjyyden sijoittumisen historialliseen ympäristöön.

Rajamäen Hiivatehdas elää nyt teollisuusperintökohteena ja matkailukohteena, jossa lähteen äärelle rakentunut teollinen historia, sotahistorian kerrostumat ja nykypäivän luova energia muodostavat yhtenäisen ja jatkuvasti kehittyvän kokonaisuuden.