Työväenmuseo Werstas

Suomen teollistumisen alkulähteillä Finlaysonin entisellä puuvillatehtaalla komeilee nyt Suomen suurin maksuton museo. Werstaalla voit tutustua työväenmuseon lukuisiin vaihtuviin näyttelyihin sekä Teollisuusmuseoon ja Höyrykonemuseoon. Työväenmuseon päänäyttely Yhteisvoimin kertoo tarinoita työväenhistoriasta tavallisen ihmisen näkökulmasta aina 1800-luvulta tähän päivään. Teollisuusmuseossa voit tutustua tamperelaisen teollisuuden yli kaksisataavuotiseen tarinaan. Näyttely kuvaa, miten Tampereesta kasvoi 1800-luvulla Suomen suurin teollisuuskaupunki: Suomen Mancester. Höyrykonemuseo puolestaan esittelee Finlaysonin puuvillatehtaalla voimanlähteenä käytetyn valtavan Sulzer-höyrykoneen. Yli 120-vuotias sveitsiläinen konejättiläinen on edelleen alkuperäisellä paikallaan museoituna. Suurimman Suomessa käytetyn höyrykoneen teho on 1650 hevosvoimaa ja vauhtipyöräkin halkaisijaltaan yli 8 metriä.

Poikkea samalla myös tuliaisostoksilla Werstaan mainiossa museokaupassa. Laajasta valikoimasta löytyy ainutlaatuisia ja laadukkaita tuotteita Työn orja -mukeista mustamakkarasukkiin. Werstaalta löytyy myös viihtyisiä kokous- ja juhlatiloja.

Kotisivut

ERIH Member

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8
33210 Tampere

Kohokohdat

Museo sijaitsee Finlaysonin entisessä puuvillatehtaan salissa.

Kuusvooninkinen, Finlaysonin vanhin rakennus!

Historia

Finlaysonin tehdas perustettiin vuonna 1820 kun skotlantilainen liikemies James Finlayson saapui Tampereelle. Tampereella asui tuolloin vajaa 1000 ihmistä ja se muistutti pientä maalaiskylää. James Finlaysonin alkuperäisenä ideana oli perustaa kehruukoneita valmistava yritys, mutta konkurssin myötä, hän aloitti itse langan kehruun ja näin Suomen tekstiiliteollisuus sai alkunsa. James Finlayson ei itse ollutkaan kovin lahjakas liikemies ja hän myi tehtaan pietarilaisille liikemiehille vuonna 1936. Näiden uusien omistajien myötä tehdas alkoi kasvaa. Tampereen kaupunki on kasvanut Finlaysonin tehtaan kainalossa ja tehtaan merkitys, paitsi kaupungin, myös koko yhteiskunnan kehitykseen on ollut suuri.

James Finlaysonin aikaisia rakennuksia ei ole enää jäljellä. Vanhin tehdasalueelta löytyvä rakennus on Kuusvooninkinen, joka valmistui vuonna 1837. Viimeisimmät tehdasrakennukset valmistuivat alueelle 1960-luvulla. Tehtaan sisäpiha on nykyään Väinö Linnan aukio. Kirjailija Väinö Linna työskenteli Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun puolivälissä ja lieneekin yksi tehtaan tunnetuimpia työntekijöitä. 1920-luvulle saakka Finlaysonin tehdas oli Pohjoismaiden suurin teollinen toimipaikka, alueella työskenteli parhaimmillaan noin 3000 henkilöä.

1990-luvulla vapautuva kauppa ja halpatuotanto ajoivat kotimaisen tekstiilituotannon ahtaalle, jonka seurauksena tehtaan toiminta sellaisenaan päättyi. Tehtaan loputkin toiminnot loppuivat Finlaysonin alueella 1990-luvun alussa ja alueelle alettiin kehittämään uutta toimintaa. Työväen keskusmuseo avasi ovensa yleisölle Finlaysonin vanhalla tehdasalueella jo marraskuussa 1993. Lähtökohdat olivat alkuun vaatimattomat vanhan tehdasrakennuksen tiloissa. Vuonna 2001 museo pääsi muuttamaan nykyisiin uudenaikaisiin museokäyttöön remontoituihin vanhan lankavärjäämön tiloihin Väinö Linnan aukion laidalle ja vaihtoi nimensä Työväenmuseo Werstaaksi. Museosta on kasvanut mielenkiintoinen ja menestyvä museokeskus. Höyrykonemuseo liitettiin Werstaaseen vuonna 2002 ja Teollisuusmuseo avattiin yhteistyössä Vapriikin kanssa vuonna 2021.

Nykyään Finlaysonin alue on taas elävä yhteisö, alueella toimii lukuisia yrityksiä, ravintoloita, taidegalleria, kaksi museota ja hotelli.